Vesihuollon tiedottamisvelvollisuutta voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta. Vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuudesta säädetään vesihuoltolaissa 9.2.2001/119. Säädetty tiedottamisvelvollisuus koskee vesihuoltolaitoksia. Vesihuoltolaitosten onkin hyvä tiedostaa, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon se, mitä sopimuksissa on sovittu sekä tehtävienjako kunnan, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön omistajan ja haltijan välillä.
Kunnalla on yleinen velvoite vastata vesihuollon kehittämisestä alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kehitystyö ja viimesijainen velvoite vastata palveluista edellyttää viestintää. Vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia ovat puolestaan vain ne laitokset, jotka vastaavat yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Kiinteistöjen omistajat puolestaan vastaavat oman kiinteistönsä vesihuollosta. Kiinteistöjen omistajat ja haltijat ovat ilmoitusvelvollisia vesihuoltopalveluiden tarjoajalle.
Kunnan tiedottamisvelvollisuudesta
Kunnan tiedottamisvelvollisuudesta säädetään kuntalain 10.4.2015/410 viestintää koskevassa 29 §:ssä. Se on löyhästi säädetty lainkohta, joka jättää kunnalle paljon harkintavaltaa viestinnän toteuttamisessa, kuten tiedottamisen laajuudessa ja tavoissa, mutta sillä on merkitystä erityisesti osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumisen kannalta. Nämä puolestaan ovat kiinteästi yhteydessä vesihuollon palvelujen kehittämiseen.
Kunnan viestinnästä on säädetty siten, että sen on annettava riittävästi tietoja järjestämistään palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Tämä kuntalain säätelemä viestintävelvollisuus kattaa myös päätöksenteon vesihuollon järjestämisestä ja sen kehittämisestä.
Kunnan on myös huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja internetissä, kuten kunnan verkkosivuilla. Kuntalaissa painotetaan vuorovaikutusta ja sen vuoksi laki edellyttää kunnan erikseen tiedottavan, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi on vielä erikseen velvoitettu kuntaa ja määrätty siitä, että on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumista korostavat myös vesihuoltolain normit, joiden mukaan kunnan on varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi siinä vaiheessa, kun kunta ryhtyy toimenpiteisiin:
vesihuoltolaitoksen perustamiseksi
vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai
muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.
Kunnalla on velvollisuus ryhtyä edellä mainittuihin toimiin, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat (Vhl 6 §). Asukastiheys, jäteveden vaikutukset tai kaivoveden laatu voivat siten edellyttää kunnalta toimenpiteitä.
Ryhtyessään toimiin vesihuoltopalveluiden järjestämiseksi, vesihuoltolaitoksen perustamiseksi ja toiminta-alueen hyväksymiseksi, on kunnan tiedotettava asiasta asukkaita, palvelujen käyttäjiä, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Tiedottamisen lisäksi on säädetty kuulemisvelvollisuudesta. Toiminta-alueen hyväksymisen tai muuttamisen osalta vesihuoltolaissa on määrätty siitä, että kunnan on varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.
Vesihuoltolaitoksen tiedottamisvelvollisuudesta
Kun päätös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta on tehty, siirtyy vesihuollon huolehtimisvelvollisuus kunnalta vesihuoltolaitokselle. Toiminta-alueella tarkoitetaan siten aluetta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta. Kyse on alueesta, jolla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.
Vesihuoltolaitoksen tiedottamisvelvollisuudesta ja asiakirjojen julkisuudesta puolestaan säädetään vesihuoltolain 16 §:ssä. Edellä mainittu perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/4/EY ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta.
Vesihuoltolaitosten on tiedotettava mm.:
- laitoksen toimittaman talousveden laadusta
- jäteveden puhdistuksen tasosta
- vesihuollon maksuista, kuten liittymis-, perus- ja käyttömaksujen muodostumisesta
- sovellettavista sopimusehdoista ja yleisistä toimitusehdoista
- siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat ja muista hinnoitteluperusteista, kuten palvelumaksuista.
Vesihuoltolain 20 a §:ssä on säädetty myös siitä, että vesihuoltolaitoksen on laadittava toimintakertomus, jossa esitetään ymmärrettävässä muodossa tilinpäätöstiedot sekä tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Mikäli vesihuoltolaitos huolehtii myös huleveden viemäröinnistä, tulee vastaavat tiedot esittää huleveden viemäröinnistä. Nämä tiedot on julkaistava internetissä yhdessä toimitusehtojen kanssa.
Vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuuteen sisältyy myös eräitä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita, kuten velvollisuus ilmoittaa hyvissä ajoin siitä, miten ja mistä ajankohdasta maksut tai muut sopimusehdot muuttuvat sekä mikä on muutoksen peruste. Vesihuollon palvelun keskeyttämisestä, palvelun häiriöstä ja korjaus- tai huoltotöistä on myös erikseen säädetty vesihuoltolaissa ja näistä on menettelyyn ja määräaikoihin liittyviä määräyksiä myös sovellettavissa sopimusehdoissa ja yleisissä toimitusehdoissa.
Asiakkaan tiedottamisvelvollisuudesta
Vesihuollon asiakas ei ole pelkästään vesihuollon palveluja vastaanottava osapuoli ilman velvollisuuksia. Asiakkaan, jolla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa tai haltijaa taikka muuta, joka tekee vesihuoltolaitoksen kanssa sopimuksen kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä, onkin syytä tutustua vesihuoltoon sovellettaviin sopimusehtoihin ja yleisiin toimitusehtoihin.
Useimmiten vesihuollon sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot sisältävät asiakkaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja. Näitä ovat luonnollisesti muutokset sopimussuhteessa, kuten irtisanomistilanteessa tai osapuolten joko kokonaan tai osittain vaihtuessa. Asiakkaan tulee tarvittaessa myös ilmoittaa sopimuksen päättymispäivän mittarilukema laitokselle.
Yleiset toimitusehdot saattavat pitää sisällään myös sen, että asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa muutoksista, kun rakennusta laajennetaan tai kiinteistölle rakennetaan lisää. Vastaava velvollisuus koskee myös tilanteita, joissa kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai sen vedentarve tai viemäriveden määrä kasvaa tai sen laatu muuttuu olennaisesti.
Asiakkaan on myös huomioitava erityinen ilmoitusvelvollisuus, joka edellyttää toimimista viipymättä. Tämä tarkoittaa tilanteita, joista voi aiheutua vahinkoa tai haittaa laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Asiakkaan kannattaakin aina tarkistaa sovellettavat johdettavan veden määrään ja laatuun liittyvät rajoitukset omasta sopimuksestaan ja yleisistä toimitusehdoista. Yleiset toimitusehdot sisältävät useimmiten rajoituksia vesihuollon palveluille ja asiakkaan johtamalle vedelle eli vesihuoltolaitoksen vastaanottamalle jätevedelle, vaikka niitä kutsutaankin toimitusehdoiksi.
Lisätietoa aiheesta:
Maria Arjonen, tj., juristi, OTM
0400762016
maria.arjonen (a) lakijavesi.fi
Vastuunrajoitus: Blogissa esitettävät huomiot ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Blogissa esitettävää aineistoa ei tule miltään osin tulkita lainopilliseksi neuvoksi yksittäistapaukseen. Emme vastaa missään tilanteessa vahingosta tai tappiosta taikka saamatta jääneestä voitosta tai tuotosta, joka tietoja hyödyntävälle tai kolmannelle taholle aiheutuu suoraan tai välillisesti tämän kirjoituksen johdosta. Jos kaipaat apua yksittäisissä tapauksissa, ota yhteyttä.