Teknisiä ja juridisia haasteita?

Autamme ja etsimme
ratkaisuja asiakkaillemme
  • Maria Arjonen

Vesihuollon maksut – korottaminen, miksi ja miten?

Vesihuollon investointitarpeet


Suomen Vesilaitosyhdistyksen v. 2020 julkaiseman Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 -selvityksen mukaan vesihuollon vuotuisten investointitarpeiden arvo oli v. 2016–2018 keskiarvona mitattuna 408 M€. Vuotuisen investointitarpeen arvioitiin v. 2040 olevan 777 M€ eli lähes kaksinkertaistuvan tulevien 20 vuoden aikana. Lisäksi kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen v. 2040 jälkeen. Tämä arvio kattaa pelkästään vesihuolto-omaisuuden ikääntymisestä ja kapasiteettitarpeista aiheutuvat investoinnit. Lainsäädännön kiristyminen muun muassa ravinteiden poiston tehostamisen, haitallisten aineiden poiston ja käsitellyn jäteveden hygienisoinnin osalta voi edelleen lisätä investointien määrää. Tällöin investointitarve muodostuisi 10 % korkeammaksi.


On selvää, että vesihuollon maksuja tulee merkittävästi korottaa, jotta investointeihin voidaan varautua ja ne voidaan toteuttaa. Mikäli vesihuoltomaksuja tulisi kasvattaa investointitarpeen kasvun suhteessa, olisi korostustarve selvityksen mukaan noin 50 % investointien kattamiseksi. Lisäksi on muistettava, että vesihuollon liikevaihdon tulisi investointien ohella kattaa vesihuoltolaitosten käyttökustannukset.


Investointitarpeet on tuotu esiin myös Maa- ja metsätalousministeriön tänä vuonna julkaisemassa Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa. Siinä korostetaan lainsäädännön vaatimusta siitä, että vesihuoltolaitoksen on pystyttävä kattamaan maksutuloillaan laitoksen toiminnan käytön ja kunnossapidon kustannukset sekä myös investointikustannukset pitkällä aikavälillä. Vesihuoltolaitokset ovat myös tunnistaneet tarpeen hintojen korotuksille, mutta harvoissa tapauksissa hintoja kuitenkaan on korotettu. Investointeja ja resursseja ei välttämättä ole suunniteltu riittävän laajasti, jotta voitaisiin perustella tarve hintojen korjaamisesta tarvittavalle tasolle ja varmistettaisiin toiminnan pitkäjänteisyys.


Peruste vesihuoltomaksujen korottamiselle


Vesihuoltomaksujen korotuksille on siis merkittävä paine. Hintoja ei kuitenkaan voida korottaa ilman, että korotuksille on peruste. Muutokseen oikeuttavista perusteista on säädetty vesihuoltolaissa (119/2001) sekä vesihuoltolaitosten yleisissä toimitusehdoissa.


Vesihuoltolain 18 §:n mukaan maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden säästäväistä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin.


Vesihuoltomaksujen muuttaminen on mahdollista vesihuoltolaitoksen päätöksellä, vain mikäli tietyt ennalta määritetyt muutosperusteet täyttyvät. Hintoja voidaan korottaa esim. sen vuoksi, että laitoksen kustannuksia ei saada katettua tai lainsäädäntö on muuttunut. Velvollisuus ilmoittaa peruste tarkoittaa sitä, että perusteen (esim. kustannusvastaavuus ja sen täyttymättä jääminen) tulee täyttyä maksujen osalta ja tämä tulee korotettujen maksujen osalta yksilöidä riittävällä tavalla. Tarve maksujen muutoksille tulee olla perusteltavissa taloudellisilla tunnusluvuilla. Tässä tulee kuitenkin olla erityisen tarkkana, koska sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain sopimusehdoissa yksilöidyillä perusteilla ja edellyttäen, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu.


Mikä sitten on olennaista muuttamista ja mikä on kohtuullista? Korotuksen merkitystä yksittäisen kuluttajan kohdalla arvioitaessa on otettava huomioon sekä korotuksen rahamääräinen että prosentuaalinen suuruus. Muutos voi olla olennainen, jos esimerkiksi kuluttajahintaa nostetaan 20 %, mutta se ei välttämättä ole euromääräisesti iso tai toisin päin. Yleispätevää rajaa sille, miten suurta hinnankorotusta voidaan pitää olennaisena, ei voida asettaa, mutta suuntaviivoja voidaan arvioida. Tarvittaessa hinnankorotus on siten toteutettava vähittäin ja pidemmän ajan kuluessa, koska suuri kertakorotus on yleensä olennainen muutos sopimukseen ja sitä ei voi tehdä yksipuolisesti.


Maksujen on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia


Vesihuollon maksujen on oltava kohtuullisia ja tasapuolisia. Kohtuuttomuuden arviointi on tärkeää, koska kuluttajansuojalain (38/1978) 4 luvun 1 §:n mukaan laissa tarkoitetun sopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, jos ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.


Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lausunnossaan kansallisen vesihuoltouudistuksen visiosta ja sen toimeenpano-ohjelman luonnoksesta kiinnittänyt huomiota kohtuuttomuuteen ja korostanut, että on tärkeä turvata vesihuoltopalveluiden saatavuus ja kohtuulliset ehdot kaikille kuluttajille taloudellisesta asemasta ja muista henkilökohtaisista olosuhteista riippumatta. Vesihuollon maksujen korottaminen ei saa asettaa kuluttajia taloudellisesti kohtuuttomaan tilanteeseen, koska vesihuolto on kuluttajille välttämättömyyspalvelu. Toisaalta KKV on myös kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, että vesihuollon maksuja myös alihinnoitellaan, mikä on vastoin vesihuoltolain kustannusvastaavuuden periaatetta. Alihinnoittelu heikentää vesihuoltolaitosten taloudellisia edellytyksiä vastata laitosten käyttötoiminnoista ja etenkin vesihuoltoinfran kasvavista uusimiskustannuksista.


Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja olosuhteiden muuttuminen. Meille on syntynyt Suomessa myös KKV:n ratkaisukäytäntöä, jossa vesihuoltolaitos on taipunut palauttamaan kohtuuttomaksi muodostuneet vesihuollon korotetut maksut. Luonnollisesti vesihuoltolaitosten tulee tiedostaa kaikki tähän kokonaisuuteen liittyvät seikat, jonka vuoksi ohessa pieni tarkistuslista asian hahmottamiseksi.


Tarkistuslista ja vinkit vesihuoltolaitoksille vesihuollon maksujen korottamiseen

  • Mitä kaikkia maksuja korotetaan?

  • Miksi vesihuollon maksuja korotetaan eli onko korotuksille peruste lainsäädännössä tai yleisissä toimitusehdoissa?

  • Millä tavoin vesihuollon maksuja korotetaan? Korotetaanko hintoja tasaisesti vuosittain ja kuinka paljon (% ja €) vai sovelletaanko jotain muuta mekanismia (esim. muutaman vuoden välein tapahtuvaa korotusta)?

  • Otetaanko korotusten määrän arvioinnissa huomioon niiden kohtuullisuus ja olennaisuus? Tarkista muodostuuko eroa eri asiakasryhmien välille.

  • Onko tehty pitkän tähtäimen suunnitelmaa hinnankorotuksille?

  • Tarkista myös menettely ja päätöksentekoprosessi eli kuka päättää ja kenen esityksestä ja milloin esityslistalla olevan materiaalin on oltava valmis lähetettäväksi, jotta hinnankorotukset saadaan halutussa aikataulussa voimaan.

  • Kiinnitä huomiota asiakasviestintään. Tee päätös siitä, mitkä asiat viestitään samalla kertaa, jos on tarve viestiä muutakin.