Yhtenä vesihuollon tarkoituksena on turvata jätevesien käsittely terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukaisesti. Jäteveden poisjohtaminen ja käsittely eli viemäröinti luetaan osaksi vesihuoltoa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös jätevedenpuhdistamoilla syntyvän lietteen käsittely. Suomessa syntyy puhdistamolietettä yhteensä noin 850 000 tonnia vuodessa.
Puhdistamolietettä syntyy jäteveden kiintoaineesta ja puhdistusprosessissa kiintoaineen muotoon saatetusta aineesta. Myös kiinteistöjen sako- ja umpikaivolietteet päätyvät jätevedenpuhdistamoille ja siten osaksi puhdistamolietettä. Puhdistamoliete on orgaanista ainetta, jota voidaan hyödyntää energian lähteenä ja sitä voidaan käyttää myös lannoitteena tai maanparannusaineena viherrakentamiseen. Puhdistamoliete on kuitenkin käsiteltävä ennen hyötykäyttöä niin, että se täyttää laatu- ja hygieniakriteerit.
Usein hankintayksikkönä toimiva jätevedenpuhdistamo ostaa puhdistamolietteen käsittelyyn liittyviä palveluita. Palveluita voidaan ostaa mm.
kuivaamiseen
käsittelyyn
kuljetukseen
hyödyntämiseen ja
loppusijoitukseen.
Tällöin kyse on julkisesta palveluhankinnasta, johon sovelletaan lakia vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016). Lakia kutsutaan erityisalojen hankintalaiksi ja siinä on erikseen määritelty vesihuolto. Jäteveden osalta vesihuolto kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan silloin, kun siitä huolehtii sama toimija kuin talousvedestä. Mikäli hankintayksikkö huolehtii ainoastaan viemäröinnistä, kynnysarvon ylittyessä noudatetaan tavallista hankintalakia.
Lietekilpailutuksessa huomioitavaa
Mikäli lietteen käsittely ostetaan ulkopuolelta, lietekilpailutuksissa on suositeltavaa huomioida mm. se, että lietteen kuljetus, jatkokäsittely ja loppusijoitus tapahtuvat viranomaisen hyväksymällä tavalla. Lisäksi olisi hyvä kiinnittää huomioita lietteen laatuun. Saatetaan esimerkiksi sopia siitä, että laitos vastaa lietteen laadusta palveluntarjoajalle, esimerkiksi raskasmetallipitoisuuksien osalta, mutta palveluntarjoaja vastaa varsinaisen käsittelemänsä lopputuotteen laadusta ja itse palvelusta, kuten hajusta ja kuljetuksiin liittyvistä seikoista.
Tällöin hankintasopimuksessa tulee sopia erikseen menettelystä ja korvauksista, mikäli liete poikkeaa lannoitevalmisteille maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 sallituista metallien enimmäispitoisuuksista.
Kilpailutuksessa on tärkeää myös huomioida, mikäli vaaditaan lannoitevalmistelain mukaista laitoshyväksyntää, tarkoittaa se sitä, että lietteen käsittelyä tarjoavalla palveluntarjoajalla on oltava tarvittavat lakien ja viranomaisten edellyttämät luvat toiminnalleen sekä Ruokaviraston myöntämä laitoshyväksyntä koko hankintasopimuksen voimassaoloaikana.
Juridinen hankintaosaamisemme ja sekä tekninen markkinatuntemuksemme tuovat selvää lisäarvoa kilpailutukselle tai tarjouspyyntöihin vastaamiselle. Tarjoamme apua niin hankintayksiköille kuin tarjoajille. Voimme esim. kilpailuttaa koko hankinnan puolestasi tai tarkistaa tarjouksenne. Pidämme myös hankintakoulutuksia.
Lisätietoa aiheesta:
Maria Arjonen, tj., juristi, OTM
0400762016
maria.arjonen (a) lakijavesi.fi
Vastuunrajoitus: Blogissa esitettävät huomiot ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Blogissa esitettävää aineistoa ei tule miltään osin tulkita lainopilliseksi neuvoksi yksittäistapaukseen. Emme vastaa missään tilanteessa vahingosta tai tappiosta taikka saamatta jääneestä voitosta tai tuotosta, joka tietoja hyödyntävälle tai kolmannelle taholle aiheutuu suoraan tai välillisesti tämän kirjoituksen johdosta. Jos kaipaat apua yksittäisissä tapauksissa, ota yhteyttä.
Comments