Tässä kirjoituksessa käsitellään erityisesti vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden lainsäädäntöä. Haitallisista ja vaarallisista aineista säädetään kansainvälisessä ja kansallisessa lainsäädännössä alla esitetyn mukaisesti.
Tukholman yleissopimus
Yhtenä joukkona haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin luetaan pysyvät orgaaniset aineet. Vuonna 2004 voimaan astuneen maailmanlaajuisen yleissopimuksen tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä pysyviltä orgaanisilta aineilta. Aineista käytetään Suomessakin usein lyhennettä POP-aineet, joka tulee englannin kielen sanoista Persistent Organic Pollutant. Pysyvät orgaaniset aineet hajoavat hitaasti ympäristössä ja kertyvät eliöihin.
EU:ssa Tukholman yleissopimuksen säädökset on toimeenpantu ns. POP-asetuksella (2019/1021) ja Suomessa tasavallan presidentin asetuksella (34/2004). Alkujaan pysyviksi orgaaniksi aineiksi listattiin 12 ainetta, mutta listaa päivitetään jatkuvasti. Yleissopimuksen ja POP-asetuksen nojalla valtioiden tulee aineesta riippuen tehdä toimenpiteitä eliminoidakseen tai rajoittaakseen aineiden valmistusta ja käyttöä sekä päästöjä ympäristöön.
EU-sääntely
Haitallisia ja vaarallisia aineita säädetään Euroopan Unionissa useilla eri normeilla. Vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista säädetään seuraavissa direktiiveissä:
Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY)
Meristrategiadirektiivi (2008/56/EY)
Pohjavesidirektiivi (2006/118/EY)
Juomavesidirektiivi (2020/2184)
Yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/271/ETY)
Ympäristönlaatunormidirektiivi (2013/39/EU)
Haitallisten ja vaarallisten aineiden yhteydessä puhutaan usein prioriteettiaineista ja tarkkailuaineista.
Prioriteettiaineet ovat sellaisia EU:n ympäristönlaatunormidirektiivissä lueteltuja aineita, joille on asetettu vesistöissä voimassa olevat ympäristönlaatunormit. Usein puhutaan myös EQS-arvosta, joka tulee englannin kielen sanoista Environmental Quality Standard. Prioriteettiaineiden pitoisuudet pintavesissä vaikuttavat vesipuitedirektiivin mukaisen vesistön hyvän kemiallisen tilan arvioon. Vesistön kemiallinen tila on hyvä, kun kaikkien prioriteettiaineiden pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormien.
Tarkkailuaineiksi kutsutaan sellaisia aineita, joita EU:n jäsenmaiden on monitoroitava pintavesistä ja joiden tulokset raportoidaan komissiolle. Aineille ei kuitenkaan ole asetettu ympäristönlaatunormeja. Euroopan komissio on tähän mennessä tehnyt päätökset kolmesta tarkkailulistasta, joista viimeisin ja tällä hetkellä voimassa oleva lista on julkaistu syksyllä 2020. Tällä listalla on esimerkiksi lääkeaineita.
Kansallinen lainsäädäntö
Kansallisesti haitallisista ja vaarallisista aineista säädetään myös useissa eri säädöksissä. Vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta olennaisin säädös on valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006), joka on annettu ympäristönsuojelulain (527/2014), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) sekä vesihuoltolain (119/2001) nojalla.
EU:n ympäristönlaatunormidirektiivi on implementoitu yllä mainittuun asetukseen. Prioriteettiaineet ja niiden ympäristönlaatunormit on listattu asetuksen liitteen 1 kohtaan C2. Asetuksessa on lisäksi lueteltu aineita, joita ei saa päästää pintaveteen tai vesihuoltolaitoksen viemäriin (liite 1, kohta A), ellei voida osoittaa määrän olevan niin vähäinen, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Liitteessä 1 on myös kohta D, jossa on listattu kansallisessa menettelyssä määritettyjä haitallisia aineita sekä aineiden ympäristönlaatunormit.
Kansalliset haitalliset aineet eivät vaikuta EU:n prioriteettiaineiden tavoin vesistöjen kemiallisen tilan arvioon, mutta vaikuttavat pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Lisäksi asetuksen 6 §:n mukaan kansallistenkaan aineiden pitoisuudet vedessä tai eliöstössä eivät saa ylittää aineille säädettyjä ympäristönlaatunormeja.
Lisätietoa aiheesta:
Maria Arjonen, tj., juristi, OTM
0400762016
maria.arjonen (a) lakijavesi.fi
Vastuunrajoitus: Blogissa esitettävät huomiot ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Blogissa esitettävää aineistoa ei tule miltään osin tulkita lainopilliseksi neuvoksi yksittäistapaukseen. Emme vastaa missään tilanteessa vahingosta tai tappiosta taikka saamatta jääneestä voitosta tai tuotosta, joka tietoja hyödyntävälle tai kolmannelle taholle aiheutuu suoraan tai välillisesti tämän kirjoituksen johdosta. Jos kaipaat apua yksittäisissä tapauksissa, ota yhteyttä.