Tutustuin heinäkuun toisella viikolla konseptiin nimeltä SuomiAreena, sillä tällä kertaa mukaan oli päässyt myös vesihuolto. Ilmeisesti tilaisuuden tarkoitus on herättää poliittista keskustelua, sillä paneelissa viihdyttäjä Kaj Kunnaksen lisäksi oli vain poliitikkoja eikä vesihuoltoalan tähtiä ollut mahtunut panelistien joukkoon. Luultavasti asiantuntijapaneelin paikan oltiin katsottu olevan muissa tilaisuuksissa. Ehkä pelkona oli ollut, etteivät asiantuntijat osaisi keskustella päättäjien ja kuluttajien mielenkiintoa herättäen. Tähän blogikirjoitukseen olen koonnut ajatuksiani, joita minulla keskustelua seuratessa heräsi.

Mikä vesihuollossa maksaa ja kenelle maksetaan?

Tärkeä viesti kuluttajille oli keskustelu vesihuoltomaksuista ja kunnossapito-/korjaus-/saneerausvelasta. Vaikka vedenkulutus vähenee, on vesihuoltolaitoksilla jatkuva paine nostaa vesihuoltomaksuja. Tämä voi olla kuluttajille vaikea ymmärtää. Iso osa vesihuollosta tapahtuu maan alla, kun puhdasta vettä pumpataan asiakkaille ja jätevedet johdetaan puhdistettavaksi. Tällaisen järjestelmän ylläpito on kallista hommaa ja monilla paikkakunnilla verkostoja täytyy saneerata yhä kiihtyvällä tahdilla ennen kuin ne tulevat käyttöikänsä päähän. Porin Veden johtaja Ilkka Mikkola nosti kommentissaan yhdeksi tekijäksi näkymättömän työn, jota vesihuolto vaatii. Tämän lisäksi syitä on useita, mutta vesihuoltomaksujen ja vedenkulutuksen vähentäminen olkoon toisen blogikirjoituksen aihe.

Panelistien keskuudessa huolta aiheutti korjausvelan määrä ja verkostojen ikääntyminen. Parhaat pointit tulivat mielestäni yleisöstä Vesilaitosyhdistyksen (VVY) Osmo Seppälältä. Seppälä ehdotti, että hylättäisiin korjausvelka-termin käyttö ja sen sijaan kunnissa tulisi puhua ennemmin omaisuudenhallinnasta. Kunnilla on maan alla miljoonien omaisuus, joka rapistuu ja ikääntyy koko ajan. Mikäli puhuttaisiin omaisuudenhallinnasta ja keskustelu käännettäisiin puhtaasti vesihuoltoinfran rahalliseen arvoon, myös kuntapäättäjien olisi helpompi tehdä vesihuollon kannalta myönteisempiä päätöksiä.

Seppälällä oli selvä viesti myös poliitikoille ja kuntapäättäjille: voisiko vesihuoltolaitosten tuloutuksia omistajille kohtuullistaa ja käyttää tätä rahaa omaisuudenhallintaan ja verkostosaneerauksiin? Nythän tilanne saattaa paikoin olla se, että samaan aikaan, kun vesihuoltolaitokset tulouttavat kunnille (omistajille) huomattavia summia vuosittain, korjausvelka jatkaa kasvuaan. Vesihuoltolain tulkinta on tältä osin paikoin ristiriitainen. Vesihuoltolaissa velvoitetaan vesihuoltomaksujen kustannuskattavuudesta eli maksuilla tulee pystyä ”kattamaan vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset”. Vesihuoltolain samassa kappaleessa annetaan kuitenkin myös oikeus, että vesihuoltomaksuihin saa sisältyä ”enintään kohtuullista tuottoa pääomalle”. Estävätkö joillakin paikkakunnilla kunnille tehdyt tuloutukset vaatimuksen vesihuoltomaksujen kustannuskattavuudesta? Mikäli näin on, voidaan puhua jopa piiloverotuksesta.

Vesihuollon haasteena on myönteinen viestintä

Paneelikeskustelun aikana useampaan otteeseen tuli esille, että vesihuolto ei ole tarpeeksi esillä mediassa eivätkä ihmiset osaa arvostaa asiaa, joka on kaiken lisäksi näkymättömissä maan alla. Useimmille ihmisille vesihuolto tarkoittaa sitä, että puhdasta vettä tulee hanasta ja jätevesi katoaa pönttöön tai lavuaariin. Ei ole ihme, että vesihuolto pääsee useimmiten otsikoihin vasta, kun hanasta ei vettä tulekaan tai jätevesiä on hulahtanut käsittelemättömänä ympäristöön. Pikainen katsaus Yle:n uutissivustoon avainsanahaulla vesihuolto antaa tulokseksi huhtikuun alusta noin 50 uutista, joista noin 90 % on vesihuoltolaitosten kriisiviestintää tai näiden ongelmien selvittelyä.

Vesihuoltolaitoksilla ja VVY:llä on jatkuva viestinnällinen haaste parantaa vesihuollon mainetta ja kuluttajien tietoisuutta. Useimmilla vesihuoltolaitoksilla on omat ohjeistuksensa kriisiviestinnän varalle. Laitoksilla tulisi kriisiviestinnän lisäksi olla myös ohjeistuksensa imagoviestintään, jolla kriisiuutisten vastapainoksi pyrittäisiin tuottamaan entistä enemmän informatiivisia ja myönteisempiä uutisia. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen ja vedenkäsittelylaitosten avoimilla ovilla parannettaisiin kuluttajien ymmärrystä vesihuollon näkymättömästä työstä. Tietenkin myös hyviä esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi VVY:n Pytty– ja Juotava hanavesi-kampanjat ovat olleet erinomaisia. Viimeisen viikon aikana olen törmännyt myös kiinnostaviin uutisiin muun muassa Tampereen Veden pintaveden käsittelystä juomavedeksi, Lahti Aquan vesitorneista sekä Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamosta.

Lisäksi SuomiAreenan keskustelussa nousi vahvasti esille, kuinka suomalaisesta puhtaasta vedestä ja vesiosaamisesta tulisi tehdä vientituote. Keskustelussa erityisesti Kiina vientikohteena nähtiin hyvin potentiaaliseksi. Tähän Suomella on entistä parempi mahdollisuus, kun Turussa järjestetään 21.–22.9. Kiina-Eurooppa-vesifoorumi (CEWP) ja vuosina 2018–2019 Suomi johtaa CEWP:n sihteeristöä. Toivottavasti hallituksen kiertotalous-kärkihankkeesta ja vienninedistämistalkoista myös vesihuollon innovaatiot ja vienti saavat ponnahduslautaa maailmalle. Panelistit esittivät myös huolensa kuivien ja köyhien alueiden puhtaan veden ja riittävän sanitaation puutteesta, ja kuinka oloja pitäisi parantaa hädänalaisilla alueilla. Valitettavasti samaan aikaan leikataan kehitysavun rahoitusta ja tärkeitä vesihuollon kehitysapuhankkeita on jouduttu tämän myötä ajamaan alas.

Ajatuksia ja kommentteja?

SuomiAreenan tavoite ajatusten ja keskustelun herättämiseksi täyttyi ainakin minun kohdallani. Keskustelussa käsiteltiin tärkeitä vesihuollon teemoja ja vesihuollolle saatiin näkyvyyttä. Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon vesihuoltokeskustelulla oli seuraajia niin paikan päällä kuin Katsomon lähetyksen välityksellä. Haluaisin myös kuulla, millaisia ajatuksia SuomiAreenan vesihuoltokeskustelu ja minun ajatukseni SuomiAreenasta herättivät Sinussa. Mitkä mielestäsi olivat keskustelun tärkeimmät pointit ja oliko tapahtuma onnistunut? Kommentoi siis rohkeasti alle tai vaikka Twitterissä.

Tästä klikkaamalla pääset katsomaan reilun tunnin ja vartin kestoisen SuomiAreenan vesihuoltokeskustelun.

Uutinen Kiina-Eurooppa-vesifoorumista löytyy tästä linkistä.