Viidennes pääkaupunkiseudun asukkaista uskoo ravinnosta saadun ylimääräisen proteiinin muuttuvan elimistössä lihaksiksi. Näin uutisoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY (tiedote 28.1.2020), joka teetti viime vuonna kyselyn, jossa kartoitettiin pääkaupunkiseudun asukkaiden tietämystä proteiinimääristä ja lähteistä. Lisäksi lähes puolet vastanneista ei uskonut tai tiennyt, että liiallinen proteiini lisää typpikuormaa jätevesissä ja rehevöittää Itämerta. Tämä oli minusta yllättävää ja kertoo siitä, että tarvitaan lisää viestintää liiallisen proteiinin kulutuksen haittavaikutuksista. Olenkin ilolla seurannut HSY:n kampanjaa sosiaalisessa mediassa tietoisuuden lisäämiseksi. Twitteristä esimerkiksi löytyy hyvää keskustelua aihetunnuksella #typpikuorma.

Suurin osa jäteveden typestä on peräisin ravinnostamme

HSY kertoi tiedotteessaan, että typpikuorma pääkaupunkiseudun puhdistamoille oli viime vuonna suurin vuoden 1999 jälkeen. Typpikuorman kasvavasta trendistä on aiemminkin uutisoitu ja itsekin olen julkaissut aiheesta blogikirjoituksen muutama vuosi sitten (Popsi popsi protskua). Pääkaupunkiseudulla on laskettu, että typpikuorman vuosittainen kasvu puhdistamoilla olisi n. 3 % (HSY 2014). Jo muutama vuosi sitten pohdittiin, tuleeko proteiinirahkabuumi näkymään puhdistamoiden typpikuorman suuruudessa (TS 3.7.2015). Kiinnostavaa on myös, tuleeko lihankulutuksen lasku (HS 24.9.2019) näkymään typpikuorman pienentymisenä. Ruokavalion vaikutus jäteveden typpeen perustuu siihen, että proteiini, jota elimistö ei voi hyödyntää lihasten rakennusaineena, poistuu osittain virtsan mukana typpiyhdisteinä. Mitä enemmän proteiinia syödään yli tarpeen sitä suurempi määrä typpeä karkaa viemäriin. Puhdistamoilla kasvava typpikuorma heijastuu energian ja kemikaalien kulutuksen lisääntymisenä. Vesistöissä liiallinen typpi aiheuttaa rehevöitymistä ja happikatoa.

Typpikuorma puhdistamoille on kasvanut koko 2000-luvun

Selvittääkseni typpikuorman kasvua koko Suomen osalta keräsin kansallisia jätevesitietoja vuodesta 1971 vuoteen 2017 (lähteet on esitetty tekstin lopussa). Viemäriverkostoon liittyjien määrä on tässä ajassa kasvanut noin puolella miljoonalla, mikä jo sinällään lisää typpikuormaa puhdistamoille. Suhteellisen kuormituksen muutoksista voidaan tehdä päätelmiä laskemalla kuormitus liittyjää kohti. Kuvassa 1 on esitetty jäteveden sisältämän orgaanisen aineen (BOD, engl. biological oxygen demand), fosforin ja typen liittyjäkohtaiset kuormitukset vuonna 1971 ja 2017. Viivat kuvaavat kuormituksia suhteutettuna vuoden 1971 tasoon.

Jäteveden likaisuutta kuvaavien tekijöiden määrän suhteelliset muutokset verrattuna vuoden 1971 tasoon. Typpikuorma on kasvanut eniten.
Kuva 1. Jäteveden likaisuutta kuvaavien tekijöiden määrän suhteelliset muutokset verrattuna vuoden 1971 tasoon. Luvut kattavat kaikki Suomen yhdyskuntajätevedenpuhdistamot.

Orgaanisen aineen liittyjäkohtainen kuormitus on ollut viimeisiä vuosia lukuun ottamatta laskusuuntainen. Fosforin kuormitus on ollut 90-luvulta asti laskusuuntainen. Tähän vaikuttaa todennäköisesti fosfaattia sisältäneiden pesuaineiden käytön vähentyminen. Typen kuormitus taas on ollut vahvasti kasvusuuntainen koko 2000-luvun. Osa kasvavasta kuormituksesta voi johtua esimerkiksi umpi- ja sekakaivolietteiden lisääntyneestä vastaanotosta puhdistamoilla, mutta todennäköisesti ihmisten lisääntynyt proteiinin syönti vaikuttaa tilanteeseen vahvasti. Ympäristön kannalta hyvä asia on, että Suomessa keskimäärin 66 % jäteveden typestä saadaan puhdistamoilla poistettua (perustuu vuoden 2017 tietoon). Vuonna 1971 typestä saatiin pois vain n. 21 %. Vaikka typpikuorma puhdistamoille onkin kasvanut, kuorma vesistöihin on pysynyt 1970-luvun tasolla. Typen ympäristökuormaa olisi kuitenkin helppo vähentää, jos typpeä olisi puhdistamolle tulevassa jätevedessä vähemmän.

Suomalaisten proteiinin kulutus on kasvanut

Suomalaisten ravitsemustutkimusten (FinRavinto 2012 ja 2017) mukaan väestön proteiinin saanti oli kasvanut vuosien 2012 ja 2017 välillä. Vuonna 2012, naiset saivat ravinnosta keskimäärin 70 g/vrk proteiinia ja miehet 91 g/vrk. Vastaavat luvut vuonna 2017 olivat 73 g/vrk ja 98 g/vrk. Erityisesti miesten ruokavaliossa lihan osuus proteiinin lähteenä on merkittävä. Verrattaessa suomalaisten kuluttaman lihan määrää Suomessa ja typpikuormaa jätevedenpuhdistamoille (kuva 2) nähdään, että lihankulutus ja typpikuorma ovat aiempina vuosikymmeninä kulkeneet melko nätisti käsi kädessä.

Typpikuorman ja lihankulutuksen suhteelliset muutokset verrattuna 1970-luvun alun tilanteeseen.
Kuva 2. Typpikuorman ja lihankulutuksen suhteelliset muutokset verrattuna 1970-luvun alun tilanteeseen. Typpikuorman laskussa on huomioitu kaikki Suomen yhdyskuntajätevedenpuhdistamot. Lihakulutustiedot on saatu Lihatiedotusyhdistys ry:n kotisivuilta.

Viimeisten vuosien aikana typpikuorma on kuitenkin jatkanut kasvuaan lihankulutuksen tasoittuessa. Viime syksynä uutisoitiin, että suomalaisten lihan kulutus on kääntynyt laskuun (HS 24.9.2019). Jos typpikuorma edelleen jatkaa kasvuaan, kertoo se muiden proteiininlähteiden suosion kasvusta. Tämä on kiinnostavaa, mutta valitettavasti puhdistamon ja ympäristön kannalta merkityksetöntä. Jos proteiinia nautitaan ylimäärin, kasvaa typen määrä jätevedessä. Se onko proteiini peräisin possusta vai pavusta, ei ole merkitystä.

Liika proteiini ei kasvata lihaksia

Liian suuri määrä proteiinia on haitallista myös sen syöjälle. Proteiini, jota elimistö ei voi hyödyntää lihasten rakennusaineena, poistuu virtsan ja ulosteen mukana, mutta osa varastoituu kehoon rasvana. Liiallinen proteiinin syöminen ei siis tee lihaksikkaaksi vaan lihavaksi! Ylimääräisen proteiinin karsiminen ruokavaliosta on paitsi ympäristöteko myös teko oman terveyden ylläpidon puolesta.

Kirjoituksessa käytetyt lähteet

  • Helldán, A., ym. 2013. FinRavinto 2012 -tutkimus. Terveyden ja hyvinnoinnin laitoksen raportti 16/2013.
  • HS 2019. PTT: Suomalaisten lihan kulutus kääntyi laskuun. Helsingin Sanomat 24.9.2019.
  • HSY 2014. Jätevedet. Elintavat vaikuttavat laatuun. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Esitys 20.11.2014.
  • HSY 2020. Proteiinin liikasyönti kasvattaa typen määrää jätevedenpuhdistamoilla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Tiedote 28.1.2020.
  • Laki ja Vesi Oy. 2015. Popsi popsi protskua! Blogikirjoitus 3.7.2015.
  • Lihatiedotusyhdistys ry. Lihankulutus Suomessa. Kotisivut.
  • Lapinniemi, T. ja Raassina, S. (toim.). 2002. Vesihuoltolaitokset 1998–2000. Viemärilaitokset. Suomen ympäristö, 542.
  • Santala, E. ja Etelämäki, L. 2009. Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2007. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29/2009.
  • Säylä, J. ja Vilpas, R. 2012. Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2010. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2012.
  • Säylä, J. 2015. Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2013. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2015.
  • TS 2015. Jäteveden typpikuorma kasvaa – proteiinituotteiden suosio ehkä selitys. Turun Sanomat 3.7.2015.
  • Valsta, L. 2018. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 12/2018.
  • Yhdyskuntien jätevesien kuormitus vesiin. Verkkosivun tiedot. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu.

Lisätietoa aiheesta:

Niina Vieno
e. niina.vieno@lakijavesi.fi
p. 050 544 8431