Pirullinen yhteistyö

Teollisuusjätevesisopimuksia solmitaan teollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten välillä. Niiden tarkoitus on minimoida teollisuusjätevesistä vesihuollolle aiheutuvia riskejä ja sopia viemäröinnin pelisäännöistä. Kuten minkä tahansa sopimuksen solmimisessa, myös tässä on tarkoitus neuvotella molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Jo neuvotteluvaiheessa korostetaan usein pitkäaikaisen yhteistyön tärkeyttä. Liian usein vesihuoltolaitos kuitenkin vain sanelee sopimuksen ehdot ja yrityksen vaihtoehdot ovat mallia ”ota tai jätä”. Tätä ei voi vitsilläkään kutsua hedelmällisen yhteistyön aloittamiseksi. Onko molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö ylipäänsä mahdollista?

Yhteistyön tulisi hyödyttää molempia osapuolia

Yhteistyön ihanteena pidetään ala-asteen ympäristötiedon kirjoista tuttua symbioosia, joka on molempia osapuolia hyödyttävää. Tilanne on kuitenkin usein lähempänä loissuhdetta, jossa toinen hyötyy toisen kustannuksella. Tyypillisesti hyödyn yhteistyöstä korjaa juuri sitä alun perin ehdottanut toimija, joka on perehtynyt asiaan huolella. Joillekin yhteistyö voi olla kirosana ja he näkevät yhteistyön synonyymina ilmaiselle työlle. Negatiiviset kokemukset johtavat myös oikeasti rakentavan yhteistyön välttämiseen.

Kaikesta huolimatta olen työssäni törmännyt useasti siihen, että yhteistyön merkitystä korostetaan ja toivotaan sitä olevan enemmän. Onko kuitenkin symbioottinen yhteistyö täysin utopiaa? Onko yhteistyöllä vain jalompi kaiku verrattuna velvollisuuteen?

Sopimusneuvotteluihin kannattaa panostaa

Jotta päästään eroon ”ota tai jätä” -mallisista sopimuksista, tulisi erityisesti panostaa sopimusneuvotteluihin. Neuvotteluissa ihmiset kohtaavat, jolloin persoonattomista sähköpostien kirjoittajista ja vastustajista tulee henkilöitä, joiden kanssa keskustellaan sopimuksen ehdoista. Sopimusneuvotteluissa molemmat osapuolet tutustuvat paitsi toistensa prosesseihin myös toisiinsa ihmisinä. Pitkäaikainen yhteistyö ei synny kasvottomien toimijoiden välille vaan toisiaan arvostavien ihmisten välille. Sopimusneuvotteluiden aikana vesihuoltolaitoksen henkilöstö ymmärtää, mistä yrityksen teollisuusjätevesikuormitus on peräisin, ja yrityksen edustajat taas oppivat viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen rajoitteista ja haavoittuvaisuudesta. Sopimusneuvotteluissa istutetaan siemen tulevaisuuden hedelmälliselle yhteistyölle.

Teollisuusjätevesien laadun paraneminen on molempien osapuolten etu

Yhteistyötä ei ole pelkkä mukava jutustelu kahvipöydän ääressä, vaan siitä tulee molempien hyötyä. Miten teollisuusjätevesisopimusneuvottelut sitten palvelevat yhteistyön luomista? Avoimen yhteistyön vallitessa molemmat pelaavat samalla puolella − ei toisiaan vastaan. Tällöin esimerkiksi poikkeuksellisen jätevesierän päästessä viemäriin yrityksestä ilmoitetaan ja kerrotaan avoimesti häiriöstä, minkä johdosta ongelmaa voidaan ratkoa yhdessä vesihuoltolaitoksen kanssa.

Yhteistyö on järkevää, kun molemmat osapuolet tähtäävät samaan tavoitteeseen. Teollisuusjätevesien laadun paraneminen on sekä vesihuoltolaitoksen että teollisuusyrityksen etu. Laadun parantuessa jäteveden puhdistaminen on vesihuoltolaitokselle helpompaa ja halvempaa ja viemärit pysyvät paremmassa kunnossa. Yritys taas voi saavuttaa säästöjä resurssitehokkuuden parantuessa, kun viemäriin johdetaan aiempaa vähemmän arvokasta materiaalia. Tämän takia yritys voisi esimerkiksi hyödyntää vesihuoltolaitoksen erityisosaamista ja pyrkiä vesikiertojen optimointiin.

Sopimusneuvotteluissa luodaan pohja yhteistyölle, mutta sen tulee myös jatkua teollisuusjätevesisopimuksen solmimisen jälkeen. Ainakin vuosittain kannattaa istua alas ja tarkastella teollisuusjätevesien ja vesihuollon tilannetta. Olkoon sitten yhteistyötä tai velvollisuutta, ihmisten kohdatessa kasvokkain yhteistyön on mahdollista kehittyä loistosuhteeksi.