Teknisiä ja juridisia haasteita?

Autamme ja etsimme
ratkaisuja asiakkaillemme
  • Maria Arjonen

Muutoksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin

Hox hox veneilijät ja huvivenesatamayrittäjät! Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehtyjen muutosten myötä jätteiden vastaanotto huvivenesatamissa ja jätteiden jättöpakko muuttuvat. Uusia normeja on sovellettava 1.5.2022 lähtien. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, mitä edellä sanottu tarkoittaa veneilijöiden ja huvivenesatamayrittäjien kannalta.


Merenkulun ympäristönsuojelulaissa (29.12.2009/1672) säädetään mm. jätteiden vastaanottamisesta erilaisissa satamissa ja velvollisuudesta jättää alukselta peräisin olevat satamaan. Sen jälkeen, kun aluksen tavanomaisesta toiminnasta peräisin olevat jätteet on siirretty aluksesta maihin, näihin jätteisiin sovelletaan jätelakia (17.6.2011/646).


Juridisesti erilaisia satamia ovat esim. kauppamerenkulun satamat, korjaus-, kalastus- ja huvivenesatamat sekä kotisatamat. Huvivenesatama on oikeushenkilön pitämä satama, joka palvelee pääasiassa huvialuksia ja huviveneitä. Näitä puolestaan ovat ei kaupalliseen tarkoitukseen käytetyt alukset ja veneet. Kotisatama on huvivenesatama, joissa ollaan kiinnittyneinä pääsääntöisesti pidempään kuin kolme (3) yötä.


Jätteiden vastaanottaminen satamassa


Jatkossa sellaisissa huvivenesatamissa, joissa on vähintään 25 paikkaa tulee ottaa vastaan käymäläjätevedet ja sekalainen yhdyskuntajäte. Tämä jätteiden vastaanottovelvoite koskee aluksilla tavanomaisesti syntyvää jätettä eli veneilyyn liittyvää jätettä. Kesämökkijäte, kuten remonttijäte ei ole veneilyyn liittyvää jätettä. Kotisatamissa puolestaan tulee ottaa vastaan:

  1. öljypitoiset jätteet;

  2. käymäläjätevedet;

  3. sekalainen yhdyskuntajäte;

  4. vaaralliset jätteet.

Huvivenesataman pitäjä voi järjestää jätteiden vastaanoton sopimalla kohtuullisella etäisyydellä lähialueella olevan vastaanottolaitteen käyttöoikeudesta. Tällöin järjestelystä tulee viestiä asiallisesti eli veneilijöiden tulee saada tieto vastaanottolaitteiston sijainnista ja aukioloajoista helposti.


Merenkulun ympäristönsuojelulain lainvalmisteluaineistossa (HE 71/2021 vp., s. 32) oli tältä osin mielenkiintoista dataa. Tiesitkö, että Itämeren meriroskasta noin 5 % tulee merenkulusta ja että huviveneilyn aiheuttama roskaantuminen vastaa noin 3 %:a kaikesta meriroskasta Itämeren alueella? Tämä on toki pieni määrä prosentuaalisesti, mutta ongelmana on pistemäinen kuormitus. Vastaavasti 6–7 % veneilijöistä tyhjentää septitankin vesistöön vähintään joka toinen kerta, mutta silti lähes jokainen veneilijä on harmissaan sinilevästä. Käymäläjätevesissä on rehevöittävää typpeä ja fosforia, joita levät käyttävät kasvuunsa. Lisäksi ulosteessa olevat bakteerit heikentävät vedenlaatua. Luonnollisesti asianmukaisella jätehuollolla on vaikutuksia Itämeren tilaan ja veneilijöiden jätteiden kuljettamiseen.


Velvollisuus jättää jätteet satamaan


Veneilijöiden on puolestaan jätettävä jätteet satamaan tai lähialueelta järjestettyyn vastaanottolaitteeseen ennen kuin alus lähtee satamasta. Kyse laissa säädetystä jätteiden jättöpakosta, josta aluksen päällikkö vastaa. Tarkoituksena on lisätä jätteiden jättämistä lailliseen jätehuoltoon satamissa ja estää jätteiden dumppausta mereen. Toki jätteet voi aina kuljettaa myös kotiin.


Velvollisuudesta jättää alukselta peräisin olevat jätteet on säädetty eräitä poikkeuksia. Poikkeuksen jätteiden jättöpakosta muodostaa esim. riittävät erilliset varastointitilat kaikelle alukselle kertyneelle ja aiotun matkan aikana kertyvälle jätteelle. Tätä arvioidaan mm. suhteessa seuraavan sataman sijaintiin. Poikkeuksen muodostavat myös alle 24 tunnin pysähdys sataman ankkurointialueelle edellyttäen, ettei alus käy muualla satamassa sekä tilanne, jossa alus vain käy ankkurointialueella ja sääolosuhteet ovat epäsuotuisat.


On myös hyvä tiedostaa, että rajavartiolaitos ja poliisi voivat valvoa merenkulun ympäristönsuojelulain noudattamista vesiliikennelain (19.6.2019/782) mukaisten tehtävien ohessa. Sääntelyllä pyritään mm. ehkäisemään ja rajoittamaan ympäristön pilaantumista, vähentämään merisroskaa ja järjestämään alusten jätteiden vastaanotto satamissa. Merenkulun ympäristönsuojelulaissa kyse ei ole pelkästään esteettisten haittojen vähentämisestä tai lintujen ja kalojen suojelemisesta. Kyse on myös turvallisuus- ja navigointivaarojen minimoimisesta sekä rehevöitymisen ehkäisemisestä.


Lisää muutoksia tulossa vielä vuoden vaihteessa 2023, jolloin sataman jätehuoltosuunnitelman ja sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksymisen siirtymäsäännökset päättyvät. Uudistunut merenkulun ympäristönsuojelulaki velvoittaa satamia laatimaan jätehuoltosuunnitelman 31.12.2022 mennessä. Satamien tulee toimittaa jätehuoltosuunnitelma hyväksyttäväksi paikalliselle viranomaiselle – ELY-keskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle satamasta riippuen.


Tämä kirjoitus on osa veneilyyn liittyvää blogikirjoitusten sarjaa. Sarjassa nostetaan esiin merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää juridiikkaa. Kaikki kirjoitukset voit lukea Muut aiheet -otsikon alta.


Lisätietoa aiheesta: Maria Arjonen, tj., juristi, OTM

0400762016

maria.arjonen (a) lakijavesi.fi

Vastuunrajoitus: Blogissa esitettävät huomiot ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Blogissa esitettävää aineistoa ei tule miltään osin tulkita lainopilliseksi neuvoksi yksittäistapaukseen. Emme vastaa missään tilanteessa vahingosta tai tappiosta taikka saamatta jääneestä voitosta tai tuotosta, joka tietoja hyödyntävälle tai kolmannelle taholle aiheutuu suoraan tai välillisesti tämän kirjoituksen johdosta. Jos kaipaat apua yksittäisissä tapauksissa, ota yhteyttä.