NeverWet on tuote, joka tekee tavaroista vedenpitäviä ja likaantumattomia. Mainosvideoiden mukaan ei tarvitse kuin suihkuttaa esine NeverWet:illä ja kaikki nestemäinen valuu siitä pois kuin vesi hanhen selästä. Hurraa! Ei enää hiostavia sadevaatteita! Pesukoneet ovat tarpeettomia! Dippaa lapsesi NeverWet-liuokseen, niin mikään möhnä ei muksuun enää tartu. Joka vanhemman unelmatuote! Tai sitten ei.

Tämän ihmetuotteen mainosvideon voit katsoa tästä:

Itse katsoin videon ensimmäistä kertaa jo puolitoista vuotta sitten, ja alkuinnostuksen sammuttua jäi vain ajatus: ”Tämä ei mitenkään voi olla terveellistä tavaraa”.

Ajatus juontaa juurensa (jos ei huomioi luontaista skeptisyyttä kaikkea liian hyvältä kuulostavaa kohtaan) tiedosta, että aiemminkinkin on markkinoille tuotu vettä ja rasvaa hylkiviä aineita. Otetaan nyt esimerkiksi perfluoro-oktaanisulfonaatti eli PFOS. Tämä aine hylkii sekä vettä että rasvaa ja sitä käytettiinkin vuosien ajan paperin ja tekstiilien pintakäsittelyssä. Kauhean käytännöllinen aine, kunnes sitä löydettiin jääkarhujen maksasta. PFOS todettiin olevan ympäristössä lähes hajoamaton ja kertyvän ravintoketjussa. Jos haluat lukea lisää perfluoratuista aineista, hyvä kirjoitus löytyy Kemikaalikimara-blogista.

Onko NeverWet uusi PFOS?

NeverWet:in tai sitä valmistavan yrityksen sivuilla ei ole tietoa siitä, mitä aine sisältää. Toiminnan pääperiaate on kuitenkin seuraava:

1. Esineelle suihkutetaan silikapitoinen pohjuste. Sen tarkoitus on tehdä pinnasta nanomittakaavassa röpöläinen.

2. Pohjusteen kuivuttua pinnalle suihkutetaan päällyste, joka on vettä hylkivää ainetta. Kun vesipisara osuu tällaiselle pinnalle, jää se ikäänkuin kellumaan nanoluokan nupujen päälle. Olen aiemmin kirjoittanut tästä ilmiöstä.

Menetelmä on siis samanlainen kuin paistinpannuja valmistettaessa. Kysymys kuuluukin, mitä ainetta on pohjusteen pinnalle suihkutettava aine?

NeverWet:in käyttöturvallisuustiedotteen mukaan päällyste sisältää asetonia, nestekaasua ja silikan kanssa dimetyylisidoksella reagoineita aineita. Nämä aineet voivat olla ihan mitä tahansa eli käyttöturvallisuustiedotteesta en saanut mitään irti.

Seuraavaksi lähdin selvittelemään asiaa patenttien kautta. NeverWet:in kehittäjän, Ross Technologyn patenttihakemuksia löytyi seitsemän kappaletta. Mielenkiintoisimmassa niistä kerrotaan, miten luodaan hydrofobisia pintoja (Spill resistant surfaces having hydrophobic and oleophobic borders). Hirvittävän monessa kuvassa esiintyy alla olevan kaltainen rakennekuva. Sen alle olen liittänyt aiemmin parjatun PFOS:in rakennekaavan. Aikalailla samankaltaisia vai mitä?

NeverWet_Fluor

Ross Technologyn patenttihakemuksessa vilahteleva rakennekuva.

 

 

 

 

 

 

PFOS_uusi

Maailmanlaajuisesti kielletyn ympäristövaarallisen ja pysyvän perfluoro-oktaanisulfonaatin (PFOS) rakennekaava

 

 

 

 

 

 

Täyttä varmuutta ei ole siitä, että NeverWet sisältäisi perfluorattuja yhdisteitä, jotka voisivat hajotessaan muodostaa vaarallista PFOS :ia, mutta todennäköisyys on suuri. Monia perfluorattuja aineita käytetään edelleen esimerkiksi pinnoitteina, koska ne hylkivät niin hyvin kaikkea mahdollista. Pidän erittäin todennäköisenä, että NeverWet on todella ympäristövaarallinen aine. Siitäkin huolimatta, että Russ Technologies kertoo sivuillaan, että ”The superhydrophobic ingredient in the Top Coat has been used in the cosmetics and food industry for over 20 years and has been deemed safe by the US Environmental Protection Agency. The other ingredients are typical ingredients found in paint.” Uskoa tähän lauseeseen kuitenkin horjuttaa seuraavat asiat:

1. Tuote ei ole saanut myyntilupaa Euroopan kuluttajamarkkinoille. Itse asiassa sillä on myyntilupa vain Pohjois-Amerikassa. Huolestuttavaa on, että yrityskäyttöön ainetta voi kuitenkin Euroopassakin ostaa nimellä ”Ultra-Ever Dry”. Sitä myy UltraTech International -niminen yritys. Tiedän tämän, koska kyseinen yritys lähestyi minua ja tiedusteli halukkuuttani ryhtyä tuotteen jakelijaksi. En ollut halukas.

2. Amerikkalaisen blogikirjoituksen mukaan spraypullon kyljessä on teksti:contents contain a chemical known to cause cancer and birth defects”. Voiko olla suurempi varoitus jättää tuote kaupan hyllylle tai kieltää tällaisen tuotteen pääsy markkinoille!

Surullisinta NeverWet:in tarinassa on lopulta kuitenkin se, ettei aine edes näytä toimivan niin kuin sen on luvattu. Se ei siis tee esineistä vedenpitäviä, se saattaa jopa tuhota tuotteen ja lisäksi ainetta on ihan mahdotonta puhdistaa, jos sitä päätyy iholle. Hyvä kirjoitus aiheesta löytyy täältä: NeverWet? More like OftenKindaWet. Amazonissakaan tuote ei varsinaisesti ole saanut ylistäviä arvosteluja. 42 % tuotetta testanneista on antanut tuotteelle arvosanan 1 eli huonoimman mahdollisen. Kun mainosvideossa aineen tehoa demonstroitiin vaatteilla, kengillä ja älypuhelimella, koomista on, että itse tuotteessa tämä käyttö on kielletty: ”Not intended to be applied to electronic devices or clothing”. Mainontakin on siis suurelta osin harhaanjohtavaa. Vanha klisee näyttäisi siis pitävän paikkansa:

Jos se on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta.

Ihmisten ja ympäristön terveys vaarantuu siis aivan turhaan.