Uutisointi mikromuoveista on lisääntynyt huimasti viimeisen vuoden aikana. On julkaistu kirjoituksia mikromuoveista hanavedessä, pullovedessä ja oikeastaan joka paikassa elinympäristöämme. Myös lainsäätäjien pyrkimykset mikromuovien kieltämiseksi kosmetiikassa ovat nousseet otsikoihin. Vaikka mikromuovit ympäristössä ei ole uusi ilmiö, on uutisointi aiheesta pakottanut ihmisiä kohtaamaan oman roolinsa mikromuovin tuottajana. Tiedämme, että kosmetiikassa tai pesuaineissa voi olla mikromuovirakeita tai että keinokuituisista vaatteista pesussa veteen irtoavat kuidut luokitellaan mikromuoveiksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että globaalisti mikromuovin suurin lähde on makromuovi eli suurikokoinen muoviroska. Valtamerien roskapyörteistä suurin osa on makromuovia ja siksi se on myös suurin mikromuovin lähde merissä. Kaikki suurikokoinen muovijäte ympäristössä hajoaa ja jauhautuu ajan saatossa pienemmiksi palasiksi ja lopulta mikromuoveiksi.

Mikromuovi pelottaa enemmän kuin makromuovi

Mikromuovit herättävät ihmisissä kovasti huolta johtuen siitä, että niiden vaikutuksista tiedetään niin vähän. Epätietoisuus herättää pelkoja, koska emme pysty itse arvioimaan hyväksymmekö niiden aiheuttaman riskin terveydellemme. Kun tietoa haitallisista vaikutuksista tai riskeistä ei ole, miellämme asian helposti pelottavana ja ahdistavana. Pelkoa on helppo ruokkia raflaavilla otsikoinneilla kuten Ylen 15.3.2018 julkaisemalla jutulla: Tiesitkö, että juot pulloveden mukana muovia? Laaja, kansainvälinen selvitys paljastaa, että pullovesissä on runsaasti mikromuoveja”. Juttuja (ja erityisesti juuri otsikoita) lukiessa tuntuu, että homma on karannut aivan väärille raiteille. Pullovesien kohdalla mietimme kuumeisesti, miten ne muovihiukkaset siellä vedessä ehkä vaikuttavat meihin ja unohdamme sen suuremman huolen: itse muovipullon.

Yksi muovipullo voi olla miljardien mikromuovihiukkasten lähde

Kaikki maailmassa koskaan tuotettu muovi on edelleen olemassa. Kaikki muovi, jota ihmiskunta tuottaa nyt tai tulevaisuudessa jää olemaan maapallolle vuosituhansiksi. MOT:n dokumentissa kerrottiin, että muovia tuotetaan vuodessa saman verran kuin koko ihmiskunta painaa. Kuinka paljon mikromuoveja sitten muovituotteista syntyy? Tehdäänpä pieni laskuharjoitus käyttäen esimerkkinä puolen litran PET-muovista pulloa, joka painaa ilman korkkia 22 g. Jos pullo hajoaisi 100 mikrometrin eli millimetrin kymmenesosan kokoisiksi mikromuovipalleroiksi, niitä syntyisi yhdestä pullosta 30 miljoonaa partikkelia. Kymmenen kertaa pienempiä eli 10 mikrometrin partikkeleita syntyisi tuhatkertainen määrä eli 30 miljardia. Molemmissa tapauksissa määrä olisi pieni kourallinen, sillä muovin massa ei jauhautumisen aikana muutu. Yksi muovipullo ympäristössä voi siis olla miljardien mikromuovihiukkasten lähde.

Mikromuovien määrä kasvaa koko ajan

Tämä laskuharjoitus auttaa myös ymmärtämään esimerkiksi Ylen uutisoiman Orb Median teettämän tutkimuksen tuloksia, jossa kerrotaan mikromuoveja olevan pullovesissä runsaasti, jopa 10 000 partikkelia litrassa. Isompia (> 100 mikrometriä) partikkeleita oli kuitenkin selvästi vähemmän (keskimäärin n. 10 kpl/l) ja isoin osa partikkeleista oli kooltaan alle 100 mikrometriä. Tämä on mikromuovitutkimuksessa normaali ilmiö, sillä mitä pienempiä partikkeleita tutkitaan, sitä enemmän niitä lukumäärällisesti yleensä on. Laskuharjoituksessakin kävi selväksi, että yksi 100 mikrometrin partikkeli voi hajota tuhanneksi 10 mikrometrin partikkeliksi massan pysyessä samana.

Mikromuovit luokitellaan muoveiksi, joiden koko on alle 5 mm. Alinta rajaa ei kuitenkaan ole virallisesti määritelty. Monissa tutkimuksissa alarajana käytetään 300 mikrometriä, mutta esimerkiksi Orb Median teettämässä tutkimuksessa alaraja oli 6,5 mikrometriä. Tutkimuksessa myös todetaan, että vain isoimpien eli yli 100 mikrometrin kokoisten partikkelien osalta voitiin varmistua kyseessä olleen muovin. Pienempien partikkelien osalta oletettiin, että kyseessä on pakko olla muovin, koska muutakaan lähdettä ei ole. Alle 10 mikrometrin kokoisia ovat kuitenkin jo esimerkiksi levä- ja homesolut, jotka ovat voineet aiheuttaa virhettä tutkimustuloksiin. On siis tärkeää olla sokeasti luottamatta tutkimuksissa ja uutisissa esitettyihin lukuihin.

Jätä pullotetut juomat ostamatta

Tänään 22.4. vietetään Maan Päivää. Teemana on muovisaasteen vähentäminen. Mitä vähemmän muovia on ympäristössä, sitä vähemmän ympäristössä on mikromuoveja tulevaisuudessa. Vaikka meillä Suomessa on hyvin toimiva panttijärjestelmä ja juomapullojen kierrätysaste on korkea, on pullotetuissa juomissa paras ekoteko kuitenkin jättää tuote kokonaan ostamatta. Me suomalaiset olemme onnekkaita, että voimme tehdä sen valinnan, että jätämme pullotetun veden kauppojen hyllyille. Jätäthän sinäkin.

Jokainen meistä voi vähentää ympäristön muovijätteen ja samalla mikromuovin määrää omilla kulutusvalinnoillaan.

Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

Yle uutiset 15.3.2018: Tiesitkö, että juot pulloveden mukana muovia? Laaja, kansainvälinen selvitys paljastaa, että pullovesissä on runsaasti mikromuoveja.

MOT 26.1.2018: Mikromuovia päätyy myös järviin.

Orb Median teettämän tutkimuksen raportti: Synthetic polymer contamination in bottled water.

Lisätietoa aiheesta:

Niina Vieno
e. niina.vieno@lakijavesi.fi
p. 050 544 8431