Kymmenen vuotta sitten minulle sanottiin, ettei lääkeainejäämistä ympäristössä tule ikinä olemaan ongelmaa Suomessa. Sanottiin siis ihan suoraan, että valitsemani aihe väitöstutkimukselle on turhaa ja tuhoon tuomittua. Nyt varmaan voisi tokaista epäilijöille, että mitäs mä sanoin! Euroopan Unioni on nimittäin ensimmäistä kertaa ikinä noteeraamassa lääkeaineita ympäristölainsäädännössään.

Vesistöjen vaarallisista ja haitallisista aineista säädetään EU:ssa Vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY). Sen mukaan komission on tunnistettava ja listattava niin sanottuja prioriteettiaineita. Nämä ovat sellaisia aineita, joiden on todettu olevan vesiympäristölle haitallisia tai vaarallisia. Niille on säädetty laatunormit ympäristössä ja lisäksi näiden aineiden käyttöä tulee jäsenmaissa vähentää. Tällä hetkellä voimassa oleva ainelista sekä ympäristönlaatunormit löytyvät Laatunormidirektiivistä 2008/105/EY.

Prioriteettiainelistaa muokataan ja uusitaan aika ajoin. Nyt uusiminen on taas ollut työn alla. Listan muokkausta varten käydään läpi tuhansia kemikaaleja ja arvioidaan niiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia ympäristössä.

Arvion perusteella komissio teki ehdotuksen listalle lisättävistä aineista eli uusista prioriteettiaineista. Näiden 15 aineen joukossa oli myös kolme lääkeainetta:

  • tulehduskipulääke diklofenaakki (esim. kipugeelit),
  • hormoni 17a-etinyyliestradioli (e-pilleri) ja
  • hormoni 17b-estradioli.

Lääkeaineiden esittäminen prioriteettiaineiksi oli ennenkuulumatonta. Siksipä ei ollutkaan omituista, että lääketeollisuus reagoi siihen hyvin voimakkaasti ja hyvin negatiivisesti. Alkoi lobbaus isolla ällällä.

Marraskuussa 2012 parlamentti sitten lopulta äänesti komission ehdotuksesta.

Tulos oli monen mielestä murskatappio ympäristölle ja suuri voitto lääketeollisuudelle. Lääkeaineita ei hyväksytty prioriteettiainelistalle.

Myönnytyksenä päätettiin kuitenkin perustaa prioriteettiainelistan rinnalle tarkkailulista (‘watch list’). Listan aineille ei määrättäisi laatunormeja, mutta jäsenvaltioiden tulisi monitoroida näitä aineita tiettyjen kriteerien mukaisesti. Aineet voitaisiin myöhemmin liittää osaksi prioriteettiainelistaa.

Huhtikuussa 2013 parlamentti hyväksyi direktiiviehdotuksen epävirallisesti.  Virallinen päätös tehdään kesän aikana. Uudistettuun direktiiviin on myös kirjattu, että aiemmin mainitsemani kolme lääkeainetta on lisättävä tarkkailulistalle. Tämä siis tarkoittaa, että ihka ensimmäisen kerran EU:n lainsäätäjät ovat tunnustaneet sen, että lääkeaineilla on haitallisia ympäristövaikutuksia.

Joidenkin mielestä lopputulos on pettymys. Itse näen asian aivan päinvastoin. Yli kymmenen vuotta olen tehnyt töitä sen eteen, että lääkeaineiden olemassaolo ympäristössä huomioitaisiin. Minun työlleni tämä on voitto ja ympäristön kannalta myös suuri harppaus eteenpäin. Tästä on hyvä jatkaa!