“Toisenlaisessa ratkaisussa puhdistamo, asukkaat ja ympäristö olisivat kaikki hävinneet. Voittajia ei olisi ollut”, kertoo elokuuhun 2016 Vihdin Veden vesihuoltolaitoksen johtajana toiminut Tapio Lankinen perustellessaan, miksi Nummelan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan hakemisessa ei ollut varaa kompromisseihin.

Nummelan_puhdistamo

Vihdin Veden vesihuoltomestari Jari Hakala kertoo, että ympäristöluvan hakeminen on aina suuri projekti, sillä tietoa on kerättävä ja käsiteltävä valtavat määrät. Hakemukset sisältävät helposti satoja sivuja, kun mukaan lasketaan kaikki tarvittavat liitteet.

Nummelan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamishakemuksen työstäminen lähti liikkeelle erityisen haastavista alkuasetelmista, muistelee silloinen Vihdin Veden johtaja, Tapio Lankinen. Nummelan puhdistamon jätevedet tahdottiin purkaa Siuntionjoen vesistöön, mutta siuntiolaiset vastustivat suunnitelmia vedoten vesistön suojeluun. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että naapurikunnan sijaan jätevedet kuljetettaisiin Espooseen saakka puhdistettavaksi ja purettaisiin Suomenlahteen.

“Jätevesien kuljettaminen Espooseen olisi ollut kallista vihtiläisille ja raskasta ympäristölle”, Lankinen vastaa, kun häneltä kysyy, miksi siuntiolaisten vaatimuksiin ei voitu suostua. Jätevesien kuljettaminen Espooseen asti olisi ollut raskas prosessi, joka olisi tullut Vihdille kalliiksi. Lankinen myös kertoo, että Espoossa vedet olisi puhdistettu huonommin ja laskettu Suomenlahteen, mikä olisi ollut ympäristölle haitallisempi ratkaisu.

Keskustelunavauksen kautta yhteisymmärrykseen

Ympäristöluvan tarkistamishakemusta lähdettiin työstämään yhdessä Laki ja Vesi Oy:n kanssa, jonka asiantuntijaa Niina Vienoa oli hyödynnetty jo 2014 MBR-pilottihankkeessa. “Niina oli jo hyvin perillä Vihdin Veden jätevedenkäsittelyprosessista, joten valinta oli helppo”, Hakala perustelee.

Siuntiolaisille tahdottiin perustella Vihdin Veden kanta mahdollisimman hyvin ja tämän lisäksi tarjota mahdollisuus avoimeen keskusteluun aiheesta. “Tiesimme, että oma suunnitelmamme palvelisi sekä ympäristöä että ihmisiä, joten olimme valmiita tekemään sen puolesta töitä”, Lankinen kertoo.

Yhdessä Laki ja Vesi Oy:n kanssa alettiin työstää teknistä vuoropuhelun avausta. Hankintajärjestelmä Hilmaan laitettiin ilmoitus avoimesta mahdollisuudesta tulla esittämään omia ideoita ja näkemyksiä asiantuntijoille järjestettävään yleisötilaisuuteen. Runko laadittiin yhdessä Laki ja Vesi Oy:n kanssa ja lopulta noin 20 asiantuntijaa saapui paikalle, ja osa heistä esitti omia ehdotuksiaan erilaisiin haasteisiin.

“Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisia uusia tekniikoita jo muuten hyvin toimivan laitoksen tulosten parantamiseksi. Näitä onkin jo pohdittu uudessa lupahakemuksessa lähinnä jäteveden hygienisoinnin osalta”, Hakala taustoittaa.

Ennen hakemuksen lopullista jättämistä sitä käytiin esittelemässä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Niina Vienon johdolla. Prosessin aikana myös siuntiolaiset alkoivat ymmärtää Vihdin Veden ja Nummelan puhdistamon näkökulmaa ja Lankinen näkee avoimen ja aktiivisen viestinnän yhdeksi syyksi tähän.

Ympäristö selviytyi voittajana

Tapio Lankinen pitää tärkeänä sitä, että omaa hyvää toimintaa lähdetään puolustamaan. Prosessin aikana tehty ympäristövaikutusten arviointi osoitti, että vedenpuhdistustoiminnan ympäristövaikutukset olivat vähäisiä ja Siuntiossa sijaitsevassa Karhujärvessä Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus fosforikuormasta oli merkittävän pieni. Tämän lisäksi Nummelan puhdistamon henkilökunta palkittiin 2015 Kemira-palkinnolla ansiokkaasta työstä vesistöjen fosforikuorman vähentämisen hyväksi.

Yhteistyö Laki ja Vesi Oy:n kanssa on miesten mukaan mutkatonta, asiantuntevaa ja rentoa. Vihdin Vesi jatkaa yhteistyötä Laki ja Vesi Oy:n ja Niina Vienon kanssa SSP-riskianalyysin parissa. Lankinen toimii nykyään Someron Vesihuolto Oy:n ja Someron Lämpö Oy:n toimitusjohtajana ja kertoo myös uudessa työpaikassaan kääntyvänsä Vienon puoleen.

Vaikka prosessi oli pitkä ja vaati myös henkilöstöltä heittäytymistä, Hakala ja Lankinen näkevät kauaskantoiset hyödyt. “Esimerkiksi Laki ja Vesi Oy:n tekemää hyvää vertailutaulukkoa tekniikoista ja niiden hinnoista voidaan hyödyntää tulevaisuudessakin”, Hakala kertoo.

Lankinen on tyytyväinen siihen, että ympäristölupahakemuksen tekemisessä ei menty siitä, mistä aita on matalin. “Nimenomaan koettiin tärkeäksi, että oltiin valmiita panemaan itsemme likoon. Hyöty ei sillä hetkellä ollut ulosmitattavissa, mutta koko Vihdin Veden johto näki, että tämä oli osa suurempaa kokonaisuutta”, hän summaa.