Meikkipussin sisältö päivittyi vuoden aikana ekologisemmaksi. Mutta kuinka kävi Vienon perheen muiden kemikaalien kanssa?

Meikkipussin sisältö päivittyi vuoden aikana ekologisemmaksi. Mutta kuinka kävi Vienon perheen muiden kemikaalien kanssa?

Vuosi sitten julistin tässä blogissa, että:

Joulukuuhun 2014 mennessä jokainen taloudessamme käytetty pesu-, puhdistus-, tai kauneudenhoitotuote on ekologisesti valmistettu ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava.

Kuinkas tämän tavoitteen kanssa sitten kävikään?

Harmikseni en ole ottanut ennen ja jälkeen kuvia tai edes tarkemmin listannut, mitä tuotteita käytimme ennen julistusta. Voin kuitenkin sanoa, että ympäristön kannalta parempaan suuntaan on menty. Meikkiä en käytä paljoakaan ja ne ovat kaikki vaihtuneet ekologisempiin merkkeihin. Myös useat kosmetiikkatuotteet sekä pesuaineet ovat tällä hetkellä perheessämme aiempaa ympäristöystävällisempiä.

Suihku

Siivouskemikaalit Kosmetiikka

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ennen kuin lähdin ratsaamaan kemikaalikaappeja, olin käsityksessä, ettemme edes käytä kauheasti erilaisia tuotteita. Lopulta niitä kuitenkin kertyi aikamoinen joukko. Ja näiden päivittäin tai viikoittain käytössä olevien aineiden lisäksi erityisesti minun kaapeissani on vielä paljon puteleita ajalta ennen ”ekopesua”. En oikein tiedä, mitä niille pitäisi tehdä. Toisaalta en haluaisin käyttää niitä, mutta toisaalta taas viemäriin tai roskiin heittäminen ei aja sekään asiaansa. Käyttämättömille tai vanhentuneille kosmetiikka-, pesu- ja siivousaineille pitäisi olla lääkkeiden kaltainen palautussysteemi, josta kemikaalit ohjattaisiin asianmukaisesti hävitettäväksi. Tätä odotellessa taidan vain jemmailla purnukat kaappien perukoille.

Ehdottomia suosikkimerkkejäni ekomaailmassa ovat Ole Hyvä, Lavera ja Ecover. Myös Cattier osottautui minulle sopivaksi merkiksi, sillä se sisältää hyvin vähän hajusteita. Ole Hyvä on lisäksi kotimainen merkki ja sen tuotteita voi ainakin Ruohonjuuressa täyttää omiin pulloihin. Näin luonto säästyy myös ylimääräiseltä pakkausjätteeltä. Ecover-tuotteita löytyy erikoisliikkeiden lisäksi myös ainakin isoimmista vähittäiskaupoista ja Lavera-tuotteita myös apteekeista. Useimmat ekomerkit ovat kuitenkin sellaisia, että niitä pitää edelleen joko tilata verkkokaupasta tai sitten pitää asua erikoiskauppojen lähettyvillä. Tämä tietenkin vaikeuttaa huomattavasti tuotteiden päätymistä kuluttajien päivittäiseen käyttöön vaikka hinnat ovat hyvinkin kilpailukykyisiä. Päivittäistavarakauppoihin olisi saatava enemmän oikeasti luonnonmukaista kosmetiikkaa ja pesuaineita, eikä pelkästään ”viherpestyjä” tuotteita. Viherpesusta löytyy hyviä kirjoituksia mm. Kemikaalikimara– ja Kemikaalicocktail-blogeista.

Täysin en tavoitteeseeni vuoden aikana päässyt. Käytämme edelleen sellaisia tuotteita, joiden sisälmätät kemikaalit ovat kaikkea muuta kuin luonnollisia. Esimerkiksi käyttämäni hiuslakka sisältää kemiallista UV-suoja-ainetta (kirjoitin tästä aiheesta viime kesänä blogiinkin). Käyn edelleen muutaman kerran vuodessa kampaajalla värjäyttämässä hiukseni erittäin epäympäristöystävällisesti. Tuotteita, joissa edelleen piilottelee ympäristölle haitallisia aineita on enemmän kuin toivoisin. Siksipä varmaankin Tiina Raevaaran kirjoitus ”Luonnonsuojelu tekee päättäjästä kädettömän” Suomen Kuvalehdessä kolahti omaantuntooni. Kirjoituksen lopussa Raevaara kiteyttää: ”Me kädelliset muutumme kädettömiksi, suorastaan selkärangattomiksi, kun tehtävänä olisi suojella luontoa”.

Tästä syystä vuonna 2015:

Joulukuuhun 2015 mennessä olen luopunut kolmasosasta käyttämistäni kaupallisista pesu-, puhdistus-, tai kauneudenhoitotuotteista.

Odottelen jo postin tuovan minulle Mari Kiistalan kirjan ”Ruusuvettä ja koivunlehtiä”, jossa kerrotaan, miten luonnon aineksista voi tehdä itse kosmetiikkaa. Marttojen listaamista Isoäidin siivousvinkeistä testaan ensimmäisenä uunin puhdistusta ruokasoodan avulla. Kaivan myös naftaliinista höyrypesurimme, jonka avulla moni paikka puhdistuu täysin ilman kemikaaleja.

ruusuvetta ja koivunlehtiäNäillä eväillä käyn vuoden 2015 kimppuun ja toivon, että vuoden lopulla en tunne itseäni niin kädettömäksi kuin tällä hetkellä!