Edellinen blogipostaukseni käsitteli negatiivista hintaa tarjousvertailussa. Jutussa käsittelin markkinaoikeuden päätöstä negatiivisen hinnan ilmoittamisesta tarjouksessa ja sen huomioimisesta tarjousvertailussa. Asiassa oli kyse laajakaista- ja kaapeli-TV-palveluista, joita Helsingin kaupungin asunnot Oy oli ostamassa kolmelle vuodelle yhden vuoden optiolla. Päätöksen lainvoimaisuus on tarkistettava KHO:sta. Tapauksen innoittamana aloin pohtia, että miksi kaupungin omistama yhtiö kilpailutti laajakaista- ja kaapeli-TV-palvelut ostopalveluna, jossa hankintayksikkö maksaisi tarjoajille palvelujen suorittamisesta. Kilpailu alalla on niin kovaa, että tarjoajat tarjoavat nollahintaa ja jopa negatiivista hintaa päästäkseen tarjoamaan laajakaista- ja kaapeli-TV-palveluita loppuasiakkaille. Olisiko asiassa ollut järkevämpi kilpailuttaa viestintäverkon käyttöoikeussopimus?

Hankintalain uudistus tarkentaa käyttöoikeussopimuksen määritelmää

Palveluitahan ei tarvitse aina ostaa, vaan voi myös kilpailuttaa palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen. Käyttöoikeussopimuksen määritelmä on tarkentumassa hankintoja koskevalla lakiuudistuksella. Hallituksen esityksessä (HE 108/2016) julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Tämä laki korvaisi vuodelta 2007 olevan julkisista hankinnoista annetun lain ja vuodelta 2011 olevan sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain. Samaan syssyyn ehdotetaan muutoksia mm. erityisalojen hankintalakiin ja rikosrekisterilakiin.

Uudessa hankintalaissa palveluja koskeva käyttöoikeussopimus eli palvelukonsessio tarkoittaisi taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta. Tällä sopimuksella yksi tai useampi hankintayksikkö siirtäisi muiden kuin käyttöoikeusurakkaa koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle. Siirtämisen vastikkeena olisi joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Lakitekstin suomennoksen jälkeen voidaan todeta, että palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella viitataan tilanteeseen, jossa hankintayksikkö asettaa tarjoajille velvollisuuden tuottaa ja hallinnoida palveluja itselleen tai loppukäyttäjille. Tarjoaja suorittaa palvelut hankintayksikölle tai loppukäyttäjille ja kantaa siihen liittyvän toiminnallisen ja taloudellisen riskin. Hankintayksikkö suorittaa tarjoajalle vastikkeen, joka perinteisesti palveluhankinnoissa olisi rahaa, mutta tässä se on oikeus käyttää palvelua tai oikeus käyttää palvelua ja maksu yhdessä.

Viestintäpalveluja koskeva käyttöoikeussopimus

Sovellettuna viestintäpalveluihin palveluja koskeva käyttöoikeussopimus tarkoittaisi verkon käyttöoikeuden kilpailuttamista. Hankintayksikkö antaa vastiketta vastaan operaattorille oikeuden käyttää viestintäverkkoa ja asettaa tälle samalla velvollisuuden tarjota ja hallinnoida palveluja loppuasiakkaille. Operaattori kantaa riskin liiketoiminnasta ja saa verkon käyttöoikeuden ilman verkkoinvestointia. Hankintayksikkö ei maksa operaattorille, vaan operaattori saa vastikkeen loppuasiakkailta palvelumaksuina. Kilpailutuksen voittajan eli operaattorin valinnassa merkityksellistä olisi tietenkin loppuasiakkaan saama hyöty eli hinta-laatusuhteeltaan parhaimmat palvelut ja vastike hankintayksikölle (ks. kuva 1).

palvelukonsessio_kuva1

Toinen näkökulma on vielä herkullisempi, koska se huomioi sekä rahaliikennettä operaattorin ja hankintayksikön välillä että loppuasiakkaita. Hankintayksikkö antaisi vastiketta vastaan operaattorille oikeuden käyttää viestintäverkkoa ja asettaisi tälle samalla velvollisuuden tarjota ja hallinnoida palveluja loppuasiakkaille. Tämä voitaisiin antaa useammalle operaattorille. Operaattorit kantaisivat riskin palveluistaan ja saisivat oikeuden hyödyntää verkkoa, mutta eivät automaattisesti yksinoikeutta asiakkaisiin, vaan asiakkaista kilpailtaisiin (Ks. kuva 2).

palvelukonsessio_kuva2

Uudessa hankintalaissa palvelukonsession määritelmä lähtee nimenomaan siitä, että kyse on vastiketta vastaan tehdystä käyttöoikeuden siirtämisestä. Käyttöoikeuden siirtämisen vastikkeena on palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Vastike voi siirtyä useammalta palveluntarjoajalta hankintayksikölle ja loppuasiakkailta tarjoajille.

Lisälukemista

Negatiivinen hinta tarjousvertailussa

MAO: 437/16 

HE 108/2016 – Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi